Kirjoittanut Steen Schelle Jensen, Head of Product Management, Kamstrup
Älymittareista saatava jatkuva datavirta ja jakeluputkiston tilatiedot saattavat muuttaa perin pohjin tavan, jolla kaukolämpöyhtiöt kehittävät, ylläpitävät ja huoltavat jakeluverkkojaan. Uusi konsepti tehostaa omaisuuden hallintaa, pienentää verkoston lämpöhävikkiä ja tuo mukanaan merkittäviä säästöjä.
Yhtiöissä on tätä ennen keskitytty hyödyntämään dataa yksittäisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Kehittyneen infrastruktuurin mahdollisuudet saadaan hyötykäyttöön kuitenkin vasta sitten, kun yhtiön ja loppukäyttäjien välistä jakeluverkkoa tarkastellaan tarkemmin.
Verkko suurennuslasin alle
Jakeluverkon merkittävät kustannussäästöt saavutetaan nopeimmin kahdella tavalla: vähentämällä lämpöhävikkiä ja tehostamalla omaisuuden hallintaa. Kummassakaan tapauksessa yleistason laskelmat eivät riitä, sillä ne perustuvat yleensä teoriaan, oletuksiin ja lämpökamerakoptereihin. Nämä menetelmät antavat kuitenkin vain suppean kuvan jakeluverkosta, eivätkä ne kerro mitään sen todellisesta kunnosta tai kehityksestä. Tarvitaan jatkuvaa, kattavampaa datavirtaa, joka perustuu faktoihin.
Yhtiöiden kaukolämpöverkkoihin kytketyissä rakennuksissa käytetään virtaus- ja lämpötila-antureita ja joissakin tapauksissa jopa paineantureita. Älykkäät lämpöenergiamittarit taas siirtävät tietoa tunnin välein vuoden jokaisena päivänä. Silti pelkkä datakaan ei yksin riitä – oli se kuinka tarkkaa ja säännöllistä tahansa. Data on arvokasta vasta sitten, kun sitä käytetään oikein.
- Steen Schelle Jensen, Head of Product Management, Kamstrup
Lämpöhävikin tehokkaampi kartoitus
Yhteistyössä asiakkaittensa kanssa Kamstrup on kehittänyt työkalun, joka yhdistää mittareiden lukemat tiedot yhtiön putkiverkostosta kerättyyn tietoon. Työkalu tekee yksityiskohtaiset ja hyödylliset laskelmat infrastruktuurin optimoinnin perustaksi. Sen avulla voidaan vähentää lämpöhävikkiä ja priorisoida verkon huoltoon ja kapasiteettiin tehtäviä investointeja.
Jakeluverkon lämpöhävikit kuuluvat kaukolämpöyhtiöiden suurimpiin kustannuseriin, joten hävikit poistamalla saadaan merkittäviä etuja. Kun yhtiöillä on käytössään energiamittarien keräämää lämpötila- ja virtausdataa sekä tiedot putkiston pituudesta ja läpimitasta, verkon kaikkien osien lämpötilat voidaan laskea ja kunkin osan lämpöhävikki kartoittaa.
Rakennuksen odotettua alempi tulolämpötila voi johtua puutteellisista putkieristeistä, vaurioituneesta huoltoputkesta tai väärin asennetusta mittarista. Näistä koituu harmittavia tulonmenetyksiä. Jos tulolämpötila on tavallista korkeampi, syynä voi olla esimerkiksi vuoto tai tuntematon tai väärin säädetty ohitusputki, jonka aiheuttama kierto pitää verkon lämpötilan korkealla. Oli syy mikä tahansa, oikea korjaustoimenpide osataan valita vain, kun verkon todellinen tila tunnetaan.
Verkon kuormituksen valvonta
Kaukolämpöverkkoon liittyy jatkuvasti uusia rakennuksia, joten kaukolämpöyhtiöiden on pidettävä kapasiteettinsa ajan tasalla. Koska infrastruktuurin rakentaminen ja laajentaminen on sekä kallis että logistisista syistä mittava ja aikaa vievä ratkaisu, nykyinen kapasiteetti kannattaa ehdottomasti valjastaa mahdollisimman hyvin hyötykäyttöön. Samalla yhtiöt voivat asettaa infrastruktuuri-investoinnit tärkeysjärjestykseen ja siirtää osan niistä myöhempään ajankohtaan. Tarkka kapasiteettitietous auttaa kaukolämpöyhtiöitä pitämään kurissa myös uusien putkien ylimitoitukseen liittyvät riskit.
Kun yhtiöillä on käytössään aluekohtaisista energiamittareista saadut virtauslukemat ja tarkat tiedot putkistosta, verkon kokonaiskuormasta saadaan yksityiskohtainen kuva. Tietojen avulla on helppo selvittää, vastaavatko yhtiön tekemät arviot todellisuutta. Samalla yhtiö saa tärkeää tietoa jakeluverkkonsa tulevia laajennuksia varten, ja tarkat eurolaskelmat voidaan laatia faktojen – ei oletusten – perusteella.
