Ultraäänivesimittarien teknistä käyttöaikaa jatketaan jo toisen kerran

Vesimittareita voidaankin käyttää 9 vuoden sijaan 12 vuotta. Florenbergin vesilaitoksen käyttöpäällikkö Stephan Hahnin laskujen mukaan ultraäänivesimittarit ovat tällä jatkoajalla maksaneet itsensä kokonaan takaisin. Florenbergin vesilaitos (Zweckverband Gruppenwasserwerk Florenberg) on käyttänyt Kamstrupin ultraäänivesimittareita jo vuodesta 2012. Tällä hetkellä aktiivikäytössä on 5 082 mittaria. Kun Kamstrupin vesimittareita testattiin pistokokein vuonna 2021, niiden käyttöiän pidentäminen sai hyväksynnän jo toisen kerran. Nämä ensimmäisen sukupolven vesimittarit jäävät käyttöön vielä kolmeksi vuodeksi.

Maaliskuussa 2021 ilmoitettiin, että testattava erä sisältäisi 2 243 kappaletta tyypin MULTICAL® 21 ‑vesimittareita. Testauksen suorittanut swa Netze GmbH arpoi tästä joukosta 80 + 16 mittaria. Pistokokeen mittarimäärä perustuu testattavan erän kokoon. Jos erä on 1 201–3 200 mittaria, pistokokeeseen arvotaan niistä 80. Lisäksi arvotaan 16 mittaria sen varalta, että joitakin mittareita ei päästä hakemaan käyttöpaikalta testaukseen. Mielenkiintoista on, että pistokokeena suoritettava testaus saa kestää korkeintaan 28 vuorokautta. Se tarkoittaa, että vesilaitoksen on irrotettava mittarit käyttöpaikoiltaan ja lähetettävä ne testauslaitokseen kolme viikkoa ennen testiä.

Jos pistokoe hyväksytään, vesilaitos saa käyttää verkostoonsa ennen 01.01.2019 asennettuja sähkötoimisia vesimittareita kolme vuotta pidempään. Uusien määräysten mukaan ajankohdan 01.01.2019 jälkeen asennettujen mittarien teknistä käyttöaikaa voidaan jatkaa kahdella vuodella.

Kolmen ja jopa kuuden lisävuoden käyttöaika koskee vain sähkötoimisia vesimittareita, jotka ovat läpäisseet hyväksymismenettelyn. Pistokoe katsotaan hyväksytyksi, kun korkeintaan kolmen mittarin arvot ylittävät virhearvot. ”Odotustemme mukaisesti kaikki yhdeksän vuotta käytössä olleet mittarit läpäisivät pistokokeen”, kertoo Hahn. ”Testi sujui tällä kertaa muutenkin erinomaisesti, sillä kaikki mittarit läpäisivät sen kirkkaasti”, vahvistaa Michael Kyrrmayr, swa Netze GmbH:n testausosaston johtaja.

Tiukat testikriteerit MULTICAL® 21 ‑mittarille

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kyrrmayr vahvistaa sähkötoimisten vesimittareiden teknisen käyttöajan pitenemisen 12 vuoteen. Kaikki testatut mittarit pysyivät virhearvojen alapuolella. MULTICAL® 21 ‑mittarin virhearvorajat (Q3 = 2,5) ovat erittäin tiukat: virtaamalla 40 l/h toteutettavassa testissä +/– 3,3 % ja virtaamalla 25 l/h +/– 8,2 %. Vertailun vuoksi testausosaston johtaja näyttää, että siipipyörämittarin virtaama on yleensä 50–250 l/h, joten testattava Q1-virtaama on suurempi kuin MULTICAL® 21 ‑mittarin testattu Q2-virtaama.

”Ainutlaatuista kyllä, tiukista testikriteereistä huolimatta ultraäänivesimittari selvisi testistä täysin ongelmitta”, kuvailee Kyrrmayr. Hän on suorittanut pistokoemenetelmällä jo yli 20 testiä ultraäänivesimittareille eri puolilla Saksaa, ja kaikki ovat sujuneet hienosti.

Staattisen mittarin edut

Asiantuntijoilla on käytännön kokemusta siitä, että mekaaninen mittari ei suoriudu kaikista kokeista kunnialla. ”Mekaanisten mittareiden kohdalla pistokoemenetelmä on edelleen kuin lottoa pelaisi. Mittarit läpäisevät testin 50 prosentin mahdollisuudella”, kertoo Kyrrmayr kokemukseensa nojaten.

Jokaisen vesiverkon ongelmana on putkistoihin kertyvä sakka, joka irtoaa virtaaman mukaan huuhteluiden yhteydessä. Siipipyörämittareissa kapea ylisyöksykanava aiheuttaa virhekäyrän suuntaissiirtymän, jolloin vesi ei pääse siirtymään eteenpäin, vaan kulkee suoraan mittariin aiheuttaen voimakkaan pluspoikkeaman (eli mittari mittaa enemmän).

Yksisylinterisissä mäntätoimisissa vesimittareissa se kuluttaa puolestaan mekaanisia osia, mistä aiheutuu ajan mittaan miinuspoikkeama (eli mittari mittaa vähemmän) ja myöhemmin jopa mittarin toiminnan keskeytyminen. Jokaisessa mekaanisessa mittarissa on kuluvia osia (mm. laakereita, rullalaskureita ja hammaspyöriä), joiden takia pitkään käytössä olleiden laitteiden mittaustarkkuuteen ei lopulta enää voi luottaa.

Ultraäänivesimittareihin ei kerry sakkaa, eivätkä ne altistu mekaaniselle kulumiselle. Siksi nämä vesimittarit suoriutuvat pistokokeena suoritettavasta testauksesta mekaanisia mittareita todennäköisemmin , toteaa Kyrrmayr.

Puntarissa kustannukset ja hyödyt

Hahnin arvio toteutui, ja Kamstrupin vesimittareiden teknistä käyttöaikaa voitiin pidentää kaksi kertaa. Hänen arvionsa mukaan pistokokein suoritettavan testauksen mittarikohtaiset asennus- ja irrotuskulut asettuvat noin 40 euroon. 80 + 16 mittarin erän testauksen kulut jäävät varsin kohtuullisiksi siihen verrattuna, että kaikki 2 243 vesimittaria pitäisi toimittaa käyttöpaikoilta testiä varten. Kun teknistä käyttöaikaa pidennettiin toisen kerran, Florenbergin vesilaitos arvioi säästävänsä vuodessa noin 30 000 euroa ja vähentävänsä hallinnollisten töiden määrää huomattavasti. Kyrrmayr on samaa mieltä. Koska mittarien asennuskustannukset ovat olleet korkeat, staattiset vesimittarit ovat maksaneet itsensä takaisin jo ensimmäisen pidennysjakson jälkeen.

”Yli 10 vuotta verkostoa palvelleet vesimittarit tuottavat pelkkää plussaa”, Kyrrmayr laskee. Pistokokein suoritettavasta testauksesta hyötyvät muutkin kuin vesilaitokset. Kuluttajista suurimman osan (pistokokeeseen valittuja lukuun ottamatta) ei tarvitse käyttää lomapäiväänsä siihen, että odottaa kotosalla mittarihuoltoa hakemaan mittaria.

Hahn arvostaa säästöjen lisäksi myös taloudellisuutta ja ekologisuutta – etenkin resursseihin ja materiaaleihin liittyen. Vesimittarien materiaalit ovat käytössä pidemmän aikaa. Sen lisäksi säästetään myös hallinnollisiin töihin kuluvaa aikaa ja polttoainetta. ”Tällaiset näkökohdat on ehdottomasti huomioitava taloudellisessa toiminnassa”, painottaa Hahn.

Staattisten vesimittarien suosio kasvaa

Yhä useammat vesilaitokset siirtyvät ultraäänivesimittareihin niiden moninaisten etujen ansiosta. Ne säästävät resursseja, ovat taloudellisia ja kestäviä ja niiden käyttöaikaa on mahdollisuus pidentää pistokokein suoritettavilla testeillä.

Kyrrmayr on huomannut, että staattisten vesimittarien suosio vesihuollossa kasvaa koko ajan. Hän uskoo niiden suosion johtuvan ensinnäkin testausmenetelmän hyvistä tuloksista. Kyrrmayr on vakuuttunut myös siitä, että älymittauksen myötä staattisia vesimittareita on mahdollista yhdistää kaasumittareihin. Tämä on helpompi toteuttaa sähkötoimisella mittarimallilla. ”Mekaaniset vesimittarit tulevat tiensä päähän muutaman vuoden kuluessa”, toteaa Kyrrmayr.

• Ultraäänivesimittarit käytössä jo vuodesta 2012
• Tällä hetkellä käytössä on 5 082 aktiivista vesimittaria
• Käyttöaikaa jatkettiin pistokokeesta saadun hyväksynnän perusteella ensimmäisen kerran vuonna 2018: Käyttöaikaa jatkettiin 9 vuoteen
• Käyttöaikaa jatkettiin pistokokeesta saadun hyväksynnän perusteella toisen kerran vuonna 2021: Käyttöaikaa jatkettiin 12 vuoteen