Assensin kaukolämpöyhtiö on pystynyt laskemaan jakeluverkon lämpötilaa 6–8 asteella mittarien etäluennan, säännöllisen mittaridatan ja kohdistettujen analyysien ansiosta. Jo tässä vaiheessa yhtiö on säästänyt lämmöntuotannossa vuositasolla 2,5 % ja pystynyt vähentämään putkistovuotoja 12 prosentilla. Ja toimitusjohtajan mukaan tämä on vasta alkua.
Assensin kaukolämpöyhtiö päätti investoida älykkäisiin lämpöenergiamittareihin ja etäluettavaan verkkoratkaisuun vuonna 2013. Siihen aikaan digitalisointi oli monille vasta tyhjä fraasi, eikä sen mahdollisuuksista tiedetty vielä juuri mitään. Yhtiössä uskottiin kuitenkin siihen, että säännöllisemmin luettavalla mittaridatalla saavutettaisiin paremmat optimointimahdollisuudet. Siksi mittarien luennassa siirryttiin puolen vuoden rytmistä tunneittain luettaviin lukemiin, vaikka suurta datamäärää ei osattu aluksi käsitellä ja hyödyntää oikein.
”Emme vielä tienneet, millä tavalla ja mihin tarkoituksiin voisimme käyttää datamassaa, mutta oletimme saavamme sen avulla lisää tietoa jäähdytyksestä. Halusimme myös kehittää datan avulla asiakaspalveluamme”, kertoo Assensin kaukolämpöyhtiön toimitusjohtaja Marc Roar Hintze. Nykyisin yhtiö saavuttaa digitalisoinnilla useita mitattavia tuloksia niin tuotantoyksiköissä kuin jakeluverkossakin.
Suurten datamäärien hyödyntäminen aloitettiin optimoimalla jakeluverkko. Yhtiö on pystynyt laskemaan etenkin tulolämpötilaa merkittävästi. Aiemmin tulolämpötila oli tarpeettoman korkea, sillä se määritettiin kauimpana asuvien loppukäyttäjien perusteella. Nykyisin tulolämpötila optimoidaan verkon toimintojen perusteella.
”Kun kaikki mittarit oli asennettu, käyttöömme tulvi dataa. Mutta Kamstrupin toimittamilla työkaluilla näimme tarkan lämpötilan verkon kaikissa osissa – tunnin tarkkuudella. Liiketoimintamme johdonmukaisen digitalisoinnin ansiosta olemme pystyneet laskemaan tulolämpötilaa 6–8 asteella.” Yhtiön verkossa käytettiin aiemmin yli sataa ohitusputkea, mutta niitä ei enää tarvita.
”Olemme saavuttaneet verkkotoimintojen optimoinnilla muutamassa vuodessa 2 500–3 000 megawattitunnin säästöt, mikä vastaa noin 2,5 %. Samalla putkistovuodot ovat vähentyneet 12 prosentilla,” toteaa Marc Roar Hintze. ”Olemme saaneet tärkeää dataa verkkomme sadoista putkikilometreistä ja tiedämme nyt, mitä putkistossa tapahtuu, jos esimerkiksi alenamme lämpötilaa. Tällaisten säätöjen seurauksia ei ole helppo käsittää kattavasti. Siihen ei välttämättä riitä 10, 20 tai 30 vuodenkaan työkokemus.”
Verkkotoimintojen optimoinnilla on saavutettu taloutta kohti 245 Tanskan kruunua vastaavat säästöt. Ja yhtiö odottaa parhaillaan toteutettavasta seuraavasta vaiheesta lisää etuja: ”Tähän asti säästöjä on saavutettu seuraamalla verkosta ulos pumppaamamme veden tilavuutta ja lämpötilaa. Vasta nyt seuraamme yksittäisiä rakennuksia ja huomaamme paljon energiaa käyttävät loppukäyttäjät ja tehottomat laitteistot.”
Loppukäyttäjään liittyvän puolen optimointi vie aikaa, mutta Marc Roar Hintze arvioi, että näillä toimilla saavutetaan aiempia säästöjä vastaavat säästömahdollisuudet. Säännöllisen mittaridatan avulla tunnistetaan paljon energiaa käyttävät loppukäyttäjät ja pystytään selvittämään suuren energiankulutuksen syyt. ”Olemme aina tienneet, että osalla kotitalouksista jäähdytys toimii heikosti, mutta nyt tiedämme syyn.”
Toimitusjohtajan mukaan 80 % säästöt voidaan saavuttaa joukosta, jonka muodostaa 20 % loppukäyttäjistä. ”Tarvitsemme dataa, joka näyttää meille suurimmat säästömahdollisuudet. Näin emme hukkaa resursseja etsimällä säästökohteita siitä 80 % loppukäyttäjän joukosta, joiden tilanne on jo nyt hyvä. Nyt pystymme asettamaan loppukäyttäjät kiireellisyysjärjestykseen ja tekemään heidän lämmityslaitteistoihinsa yksilöityjä optimointiehdotuksia.”
Säännöllisen mittaridatan avulla arvioidaan myös kaukolämpöputkien saneeraustarvetta. Aiemmin jakeluverkon kunto arvioitiin esimerkiksi iän tai vesihävikin perusteella. Mutta nyt, kun verkkoon asennettujen mittarien dataa analysoidaan innovatiivisilla työkaluilla, verkon kapasiteettia ja kuormitusta voidaan valvoa jatkuvasti ja huoltokustannukset saadaan optimoitua. ”Olemme digitalisoineet jo koko tuotantomme. Älymittarien ja Heat Intelligence -analytiikkaratkaisun avulla digitalisoimme koko jakeluverkkomme”, toimitusjohtaja toteaa.
Marc Roar Hintze, Assensin kaukolämpölaitos
Marc Roar Hintze uskoo digitalisoinnin vain kiihtyvän. ”Ajatustapa on muuttumassa arvoketjun kaikissa osissa, ja muutoksella on poliittinen ja lainsäädännön tuki. Digitalisoinnin hurjaa etenemisvauhtia ei voi estää.”
Energiasektori oli aiemmin jakautunut voimakkaasti osiin, mutta nykyisin kaikki tuotannosta loppukäyttäjiin on integroitu yhdeksi kokonaisratkaisuksi. Tulevaisuudessa kaikki tulevat kuulumaan huomattavasti aiempaa suurempiin energiajärjestelmiin. Siksi digitalisoinnin arvo on niin valtava: ”Digitalisointi selkeyttää yhä monitahoisemmaksi kehittyviä järjestelmiä, ja läpinäkyvyys helpottaa niiden käyttöä.”
Assensin kaukolämpöyhtiölle järjestelmien läpinäkyvyys on edellytys sille, että saatavuudeltaan vaihtelevat, uusiutuvat energialähteet – aurinko- , tuuli- ja ylimääräinen lämpöenergia – saadaan integroitua järjestelmään. ”Kyse ei ole enää moottorin käynnistämisestä ja sammuttamisesta. Nykyisin on osattava ennustaa tuulta, aurinkoa, kulutusta jne.”, valaisee Marc Roar Hintze ja jatkaa: ”Uskon, että voimme hyvin pian hyödyntää reaaliaikaista tietoa. Etenkin sitten, kun datamäärien käsittely helpottuu ja datan analysointi nopeutuu. Sen jälkeen meille avautuu täysin uusia ovia.”
Toimitusjohtaja on jo nyt täysin varma siitä, että digitalisointiin kannatti investoida: ”Viisi vuotta sitten ajattelimme, että pystyisimme digitalisoinnin avulla kehittämään laskutusprosessejamme ja ehkä optimoimaan joitakin järjestelmiä. Mutta todelliset mahdollisuudet ovat paljon suurempia. Jo nyt huomaamme, että sijoitus kantaa hedelmää. Ja tiedämme, että tämä on vasta alkua.”
Wireless M-Bus -tekniikalla varustetut lämpöenergiamittarit.
READy – mittarin luenta verkon kautta.
Heat Intelligence -analytiikkaratkaisu.
Tässä projektissa on noin 3 300 mittauspistettä.
Lämpöenergian vuosimyynti: noin 100 000 MWh.
